Kolme onnistunutta vetoa

Vetotarinoita on aina hauska lukea, joten tässä viime vuosien kolme parasta vetoani.

Jokaisessa vedossa on myös pieni opetus: Ensimmäinen kertoo miksi kannattaa lukea tilastoja. Toka kertoo miksi tunteilu ei kuulu vedonlyöntiin. Kolmas todistaa että mikään ei korvaa urheilun aktiivista seuraamista.

1. Ghana – Serbia -ottelussa jaetaan punainen kortti (jalkapallon MM 2010)

Jos luulet että kerrointen laskijat ottavat aina tilastot huomioon, olet väärässä.

Olet varmaan huomannut, että ennen jalkapallon arvokisoja julkaistaan kaikenlaisia kisaoppaita? Ne kannattaa lukea. Oppaat voivat vaikuttaa hölynpölyltä, mutta niistä löytää rahanarvoisia vinkkejä.

Tässä tapauksessa luin Urheilulehden kisaliitteen, jossa oli mukana tilastoja takavuosien kisoista. Tilastoista selvisi, että MM-kisojen historian likaisimmat joukkueet ovat Ghana ja Serbia.

Kysymys: Mitä vedonlyöntitoimistot tekivät, kun kaksi kisahistorian kovaotteisinta ja eniten punaisia kortteja kerännyttä joukkuetta kohtasi?

Vastaus: Laittoivat kohteeseen tavallista SUUREMMAN kertoimen punaiselle kortille.

Tämä jos mikä osoittaa, ettei kerrointen laskijat aina katso tilastoja. Hekin luottavat usein mielikuviin (”Ghana on taitojoukkue”), joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

2. Voittajaveto: Suomi voittaa jääkiekon MM-kisat 2011

Tunteilun voi unohtaa vetoa lyödessä.

Suomalaiset eivät olleet kauhean optimistisia ennen 2011 jääkiekon MM-kisoja. Vedonlyönnissä tällaiselle tunteilulle ei ole sijaa.

Mitä sanoisit jos kertoisin, että tietyn lajin MM-kisojen alkaessa maailman kakkoseksi rankatun joukkueen kerroin on 12 ja sen edellä on kertoimissa 6 joukkuetta?

Todennäköisesti vastaisit, että pirun hyvä ylikerroin. Juuri täsmälleen tämä oli Suomen tilanne ennen MM-kisoja.

Tunteilu sikseen ja veto sisään.

3. Rashad Evans voittaa Tito Ortizin (UFC 133)

Mikään ei korvaa sitä, että seuraa urheilua itse.

Yksi suosikkikohteistani on UFC-matsien pelaaminen. Kamppailulajit ovat hauskaa seurattavaa ja niiden kertoimet ovat usein ihan mitä sattuu.

Jopa kamppailulajien mittarilla poikkeuksellisen outoja kertoimia nähtiin, kun Tito Ortiz ja Rashad Evans kohtasivat UFC 133:ssa.

Tito Ortiz on takavuosien tähti, jonka otteet ovat olleet jo kauan laskusuunnassa. Kaikesta huolimatta Ortiz on yleisön suosikki. Kun Ortiz voitti UFC 132:ssa yliarvostetun Ryan Baderin, Ortizin tähti singahti hetkeksi aivan käsittämättömään nousuun.

Ortizin suosio nousi kuin raketti ja UFC hankki hänelle pikavauhtia ottelun painoluokan huippuihin kuuluvaa Rashad Evansia vastaan.

Jollain järjettömällä logiikalla kerrointenlaskijat arvioivat voimasuhteiden olevan tasan tai jopa Ortizin eduksi. Näin vaikka Evansilla oli viimeisestä 7:stä ottelusta 6 voittoa painoluokan huippuja vastana, kun taas Ortizin recordi 7 matsin ajalta oli astetta heikompia vastustajia vastaan 1-5-1 (siis 1 voitto, 5 tappiota, 1 tasan!).

Eikä siinä vielä kaikki. Tärkeimpänä pointtina jokainen UFC:tä aktiivisesti seurannut näki omilla silmillään, ettei Ortiz yksittäisestä voitostaan huolimatta ollut lähelläkään Evansin tasoa.

Ja niinhän siinä sitten kävi: Evans tyrmäsi Ortizin toisessa erässä. Laitoin otteluun rahaa sisään enemmän kuin koskaan aiemmin, enkä ollut missään vaiheessa edes hermostunut – ottelun tulos oli etukäteen täysin päivänselvä.

2 kommenttia

  • duke kirjoitti:

    Paljon muuten oli kerroin tuossa Ghana-Serbia punaisessa kortissa?

    • Kertoimet.com kirjoitti:

      Tarkkaa desimaalia ei ole muistissa, mutta matsissahan jaettiin todellakin Serbian Lukovicille punainen kortti. Kerroin oli vitosen paremmalla puolella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

six + two =